– Kun ottaa huomioon, että kirkosta on eronnut viimeisten vuosien aikana satojatuhansia ihmisiä, niin tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että lähetyskenttä ja lähetystyö alkaa kotiovelta, totesi Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura Radio Dein Piispan kyselytunnilla.

Kirkon lähetystyön toimikunnan puheenjohtajana toimiva Peura uskoo, että lähetystyö tulee olemaan kirkon isoja tulevaisuudenkysymyksiä. Hän iloitsee siitä, että luterilaisesti tarkasteltuna Suomen kirkolla on vielä vahva lähetystyö, mutta toteaa, että kirkon nuorten työntekijöiden keskuudessa lähetystyön kannattaminen ei ole yhtä vahvaa, kuin aikaisemmin.

Simo Peura sanoi, että kirkon toiminnassa pitäisi ymmärtää, että Suomessa elää valtava määrä ihmisiä, jotka eivät enää  – tai vielä – tunne Kristusta. Toiminnan tulisi suuntautua ulospäin.

– Täytyy käyttää kaikki mahdollisuudet, mitkä meillä on olemassa sanoman eteenpäin viemiseen.

 

Ihminen tarvitsee evankeliumia ja diakoniaa

Lähetyskenttää Suomeen ovat tuoneet myös maahanmuuttajat. Piispan kyselytunnilla piispaa tenttaamassa ollut Sanansaattaja-lehden päätoimittaja Hannu Kippo kertoi käyneensä juuri Kemijärvellä, jossa 450 asukkaan vastaanottokeskuksesta 25 henkeä on kastettu kristityiksi. Kippo kysyi Peuralta, häpeääkö kirkko evankeliumin julistamista ja piiloutuu sinänsä tärkeän diakoniatyön taakse.

Peura näki olennaisena asiana kokonaisvaltaisen lähetyskäsityksen, joka huomioi sekä ihmisen diakoniset tarpeet että hengellisen tarpeen.

– Suhde Jumalaan on olennainen asia ihmiselämän kannalta. Avainsana on kokonaisvaltainen missionaarisuus ja meidän lähetysjärjestöt on mielestäni oivaltaneet tämän entistä vahvemmin viimeisen kymmenen vuoden aikana, Peura sanoi.

Hän pitää vaarallisena sitä, jos lähdetään valitsemaan joko diakonia tai evankeliumi edellä meneminen. Maahanmuuttajien kohdalla Peura on nähnyt viisaaksi diakonia edellä menemisen. Ongelmia synnyttää toisen puolen unohtaminen, oli kyse sitten kummasta puolesta tahansa.

Jäsenkato voi olla mahdollisuus

Kirkon jäsenmäärä laskee ja sitä myötä tulot vähenevät. Simo Peura ei näe tilannetta välttämättä uhkana.

– Jos jäseniä on enää alle 80 %, se tarkoittaa, että noin 20 % on niitä, jotka eivät oikein kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Se on meille suuri mahdollisuus tavoittaa nämä ihmiset.

Talouden suhteen Peura näkee myös mahdollisuuksia. Hän pitää selvänä asiana sitä, että seurakuntien toimintaedellytykset heikkenevät lähivuosina, mutta löytää ratkaisun asiaan läheltä:

– Kirkon työtä tehdään yhä enemmän seurakuntalaisten kanssa, Peura sanoi ja kertoi etenkin pienien seurakuntien toimivan näin. Jo nykyhetken ja etenkin tulevaisuuden ajattelutapa on se, että kirkon työntekijöiden lisäksi sanomaa eteenpäin vievät kirkon jäsenet. Siten myös he elävät seurakuntalaisuuttaan todeksi. Vapaaehtoistehtäviä voidaan jakaa muun muassa jumalanpalveluselämässä, diakoniatyössä, musiikkitehtävissä ja niin edelleen.

Kirkon työntekijöiden roolin olisi jatkossa vahvemmin siinä, että he luovat edellytyksiä seurakuntalaisten osallistumiselle, eivätkä itse tee kaikkea. Suurimmat vaikeudet piispa näkee siinä, että ajatustapa saadaan muutettua tähän suuntaan.

Kuuntele Piispan kyselytunti kokonaisuudessaan:

 

Seuraava Piispan kyselytunti Radio Deissä on keskiviikkona 19.4. klo 9-10. Tentattavana silloin on Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen.