Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto arvosteli Radio Dein presidentinvaalitentissä tasavallan presidentti Sauli Niinistöä passiivisesta tiedotuslinjasta ulkopoliittisista kysymyksistä.

Vihreiden kansanedustaja ja presidenttiehdokas Pekka Haaviston mukaan presidentti Sauli Niinistö ei informoi eduskuntaa riittävästi ulkopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

– Presidentillä on paljon kansainvälisiä vierailuita ja Suomessa käy monia toimijoita. Vaikka [eduskunnan] ulkoasianvaliokunta tapaa presidenttiä, niin se on intensiteettiin nähden aika harvakseltaan, pahoitteli Haavisto Radio Dein presidentinvaalitentissä perjantaina.

Haavisto antoi Tapani Ruokasen toimittamassa vaalitentissä ymmärtää, että istuva presidentti johtaa ulkopolitiikkaa turhan omavaltaisesti myös suhteessa valtioneuvostoon.

– Nykyinen tasavallan presidenttihän sanoo, että ”presidentti johtaa ulkopolitiikkaa” – sitten hän pitää tauon – ”yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”. Minä taas sanon, että sitä taukoa ei ole siihen perustuslakiin kirjoitettu. On lukuvirhe, jos siihen tauon lukee, Haavisto arvosteli.

Pakka Haavisto oli viime vuosikymmenellä mukana ministeri Christoffer Taxellin (r.) johtamassa perustuslakikomiteassa, joka pohti presidentin ja hallituksen rooleja ja työnjakoa lakia uudistettaessa. Uudistustyössä olivat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet. Perustuslakiuudistusta toteutettiin vahvassa parlamentarismin hengessä.

– Taxellin komiteassa käytiin läpi sitä, että jos joskus Euroopan unioni ja Venäjä ajautuvat ristiriitaan, miten meidän järjestelmä toimii. Pääministeri käy Brysselissä ja presidentti on jonkin verran vapaampi pelaaja naapurisuhteiden hoitamiseen.

– Jos näiden välille tulee ristiriita, eduskunta sen [ristiriidan] ratkaisee, Haavisto painottaa.

”Tiedonsaantia presidentin toimista voisi vielä kehittää”

Haavisto oli Alexander Stubbin (kok.) johtamassa hallituksessa kehitysministerinä, kun ensimmäisiä Venäjä-sanktioita käsiteltiin valtioneuvoston EU-ministerivaliokunnassa Venäjän Krimin valtauksen jälkeen.

– Silloin itselleni tuli mieleen, että täällä voisi olla vähän vahvistusta presidentin kansliasta istumassa, jopa tietyissä valtioneuvoston tilanteissa, jotta koordinaatio sujuisi hyvin.

Haaviston mukaan niukan tiedonkulun linja on jatkunut istuvan presidentin toimesta Niinistön virkakaudella.

– Presidentti itse käy vain eduskunnan juhlallisissa valtiopäivien avajaisissa ja muissa, mutta varmasti voisi olla niin, että presidentin kansliasta voisi olla aktiivisempi tiedottamien eduskunnalle presidentin matkoista, presidentin yhteydenotoista ja tämäntyyppisistä. Mielestäni tämä ei tämän hetken järjestelmässä aivan toimi.

Haaviston mukaan asia on korjattavissa vaaleissa virkaan valittavan presidentin linjauksilla ja käytännön toimintatavoilla, vaikka esimerkiksi diplomaatti ja Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen on esittänyt presidentin valtaoikeuksien vähentämistä, jotta ulkopolitiikkaa johdettaisiin laajapohjaisesti ja yhtenäisesti hallituksen toimesta.

Haaviston mielestä lainmuutoksia ei asian korjaamiseksi tarvita, mutta presidentin toimintatavoista hän löytää tarkistettavaa.

– Pidän nykymallia hyvänä, mutta eduskunnan tiedonsaantia presidentin toimista voisi vielä kehittää.

Vuoden 2012 presidentinvaalissa Pekka Haavisto oli Sauli Niinistön vastaehdokas presidentinvaalin toisella kierroksella saaden 37,4 prosenttia toisen kierroksen äänistä.

Teksti: Kai Kortelainen, kuva: Touko Sipiläinen

Radio Dein presidentinvaalitentit kuullaan perjantaisin klo 16 ja uusintana tiistaisin klo 19. Sarjan avannut Pekka Haaviston haastattelu lähetetään uusintana tiistaina 28.11. Vaalitentit ovat kuunneltavissa kuukauden ajan Radiot.fi-palvelussa.

Katso vaalitenttien aikataulu