Luterilainen työmoraali on usein leimaavassa sävyssä isketty pilkkakirves kuuliaisuutta ja säntillisyyttä korostavalle työkulttuurille. Lutheriin sen liittäminen on kuitenkin väärinkäsitys.

-Tämä työmoraali tuntuu olevan usein ensimmäinen asia, mikä tulee Lutherista puhuttaessa esille. Mielestäni tässä on kuitenkin ymmärretty Lutheria väärin. Nykyajan Suomessa, jos koetaan työelämä ja työkaverit masentavina, syytetään että tämä on sitä luterilaisuuden syytä. Siinä on kuitenkin ymmärretty Lutheria väärin, kertoo dosentti ja taloustieteilijä Esa Mangeloja.

Lutherilla itsellään työelämä ja vapaa-aika tuntuvat olevan kyllä tasapainossa. Perhe-elämä saa Lutherilta vahvan tuen ja hän itse tapasi viettää perheensä kanssa aikaa laulaen ja soittaen.

-Jos ajattelee vaikkapa Max Weberin (saksalainen taloustieteilijä) ajattelua protestanttisesta työetiikasta, niin mielestäni hänen mielikuvansa viittaa enemmän kalvinistiseen, kuin luterilaiseen ajatteluun. Luther ajattelee, että kun ihminen tekee mitä tahansa rehellistä työtä, niin samalla hän toteuttaa Jumalan tahtoa ja palvelee Jumalaa, olipa hän missä tahansa ammatissa, sillä juuri se maallinen työ on Jumalan kutsumus, Esa Mangeloja selittää.

Lutherin ajattelussa tavallinen arki saa suuren arvon.

-Luther antaa maalliselle työlle hengellisen arvon: me toimimme Jumalan työkavereina, kun toteutamme maallista kutsumustamme, dosentti ja taloustieteilijä Mangeloja kiteyttää

Kuinka reformaatio vaikutti talouselämään? Kuuntele lisää Armoa 2017 –ohjelmasta torstaina klo 9:05 (uusinta 13:05), kun vieraaksi saapuu dosentti ja taloustieteilijä Esa Mangeloja. Ohjelmasarjan menneet osat löydät Radio Dein ohjelma-arkistosta.